Tänään olen vain huilinut ja tehnyt tietokoneella muita hommia. Syöminen ei taaskaan ihan putkeen, sillä pitkien aamu-unien ansiosta aamiainen jäi väliin. Muita lipsumisia ei ruoan suhteen ole ollut.
Mietin tänään sitä, miksen ole laihtunut aiemmin? Olen koko aikuisikäni ollut ylipainoinen ja tiennyt sen varsin hyvin. Teknisesti ottaen olen tiennyt miten pitäisi laihduttaa ja tiennyt senkin, että esim. oksentaminen on aivan väärä tapa ratkaista ongelmaa.
Minulla ei ole mitään sairautta, joka aiheuttaisi ylipainoa. Ei myöskään masennusta tms., joka olisi vaikuttanut toimintakykyyni siltä osin.
Olen kärsimätön. Voi luoja, että olen hätäinen! Kaikki pitäisi saada nyt heti justiinsa tällä minuutilla. Tämä pätee moneen muuhunkin asiaan elämässäni, mutta erityisen huonosti se sopii laihduttamiseen.
Laihduttaminen on pitkäjänteisyyttä vaativaa hommaa. Läskit eivät tulleet nopeasti, ei ne myöskään lähde nopeasti. Tämä on nyt se suurin haasteeni. Minun pitää tulla sinuiksi sen kanssa, ettei tämä homma käy kädenkäänteessä. Ei ole helppoa.
Päivän saldo:
Ruoka: aamiainen jäi välistä, muuten ok
Liikunta: lepopäivä


5 kommenttia:
Aamen! Täällä toinen, jolle pitää tulokset tulla H.E.T.I ellei jo nopeammin ja turhaudun jos ja kun mitään ei hetkessä tapahdu. Todellisuudessa, jos ottaisin painon tiputukseen edes puolet siitä ajasta kun nämä kilot keräsin, ei kiire olisi minkäänlainen. Mutta kun aivot ei toimi niin ei. Onneksi ihan hitusen olen saanut hätäisyyttä elämässä vähennettyä mutta painonpudotuksessa se nostaa eniten vielä päätään.
Samoin, kaiken pitäisi tapahtua samantien ja huomenna tulisi olla tavoitepainossa.
Kiva, etten ole ainoa hötkyilijä. Ehkä bloggaaminen nyt auttaa myös jotakin... Saa nähdä.
Tulin tutkailemaan tarkemmin blogiasi. Luin aikaisemmat tekstit läpi. Hyvin oot päässyt vauhtiin. Ihmettelen vaan, miten usein mainitset, että aamiainen tai lounas on jäänyt väliin. Miten sellainen tapahtuu? Itsellä ei kyllä yksikään ruoka-aika mene ohi, ei vahingossa tai tahallaan :)
Aamiainen jää väliin usein, jos nukun liian pitkään. Hämmennyksissäni usein siis silloin skippaan aamiaisen (yleensä syön sen klo 8-9) ja siirryn suoraan lounaaseen. Jos taas vaan aloittaisin ruokapäivän klo 11 aamiaisella, niin muu perhe näkee nälkää siinä vaiheessa kun minulla olisi välipala ja heillä jo päivällinen.
Lounas taas jää väliin silloin kun olen liikenteessä jossakin. Usein salilla juuri lounasaikaan (klo 11-12 välillä). Korvaan sen joskus palautusjuomalla, mutta eihän se ole lounas.
Ällistelen yhä sitä, että onko jollakin oikeasti aikaa syödä 5 kertaa päivässä!
Kiva kun kävit, Sari :)
Lähetä kommentti