Mies ärsyttää, lapsi ärsyttää, minä itse ärsytän itseäni...
Liekö tästä olosta kummunnut sitten tämän päivän pikkurepsahduskin. Välipala jäi tänään välistä. Miten tämä rytmin noudattaminen muka voi olla näin vaikeaa? Syökö ihmiset ihan oikeasti normaalisti viisi kertaa päivässä?
Välipalan missaamisen lisäksi söin lapselta hiukan karkkia (luvan kanssa toki, ihan niin alhainen en sentään ole, että varastan lapsen karkit) ja muutaman salmiakkikarkin. Oiskohan tuossa yhteensä ollut 20g? Eli määrä ei sinänsä päätä huimaa, mutta harmittaa että piti sekin vähä pupeltaa. Lisäksi söin yhden kaurakeksin.
Kaiken lisäksi olo on yhä tympiintynyt, joten repsahtaminen ei edes auttanut asiaa.
Liikuntasaralla sentään jotakin positiivista. Kävin pitkästä aikaa lenkillä. Siis muuallakin kuin kuntosalin juoksumatolla. Juosta en voi polvivammani takia, mutta reipas kävely sai kyllä kivasti hien pintaan. Google Mapsin mukaan reittini oli 7 kilometriä pitkä. Aikaa siihen kului 1,5h.
Kävely on siitä kivaa, että kävellessä voi ajatusten antaa lentää paremmin. Pyöräillessä on syytä tarkkailla liikennettä vähän aktiivisemmin kun vauhtiakin on enemmän, mutta kävellessä on rennompaa siinä mielessä.
Päivän saldo:
Ruoka: lievä repsahdus, muuten ok
Liikunta: 1,5h reipasta kävelyä, matka 7km
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti