Perjantaipuntari 19

Hidasta on, hiiiiidasta on...

Paino: 86,3kg (-200g)
Vyötärö: 99,5cm (-1,5cm)

Vyötäröasia sentään piristää! Huomaan tämän jo vaatteissa ja kohta saapi mennä kellariin hakemaan säkillisen "nämä sitten joskus kun laihdun" -vaatteita!

Tuulista lokakuuperjantaita vaan kaikille!

Suunnittelua vaiko eikö?

Eilen tuli sapiskaa taas liian hitaasta painonpudotuksesta. Paino oli aamulla 86,4kg, kun parhaimmillaan se on ollut kesäkuussa 85,6kg. Kesällä tuli kiloja takaisin ja vieläkään ei olla päästy takaisin sen aikaiseen lähtötilanteeseen.
Minulla kuitenkin ON varaa tiputtaa painoa nopeammin ja olisihan se motivoivempaakin.

En tiedä mikä tässä nyt on niin vaikeaa. Luisun helposti pois ateriarytmistä ja pitäisi opetella suunnittelemaan syömiseni, jottei tule tehtyä typeriä ratkaisuja. Mä olen tehnyt työn, jotta osaisin olla ajattelematta ruokaa jatkuvasti. Mieluummin en ajattele sitä lainkaan. Mutta nyt pitäisi taas opetella ajattelemaan, mutta terveellä tavalla (eikä toki jatkuvasti, vaan vain suunnitelmallisesti).

Tällä kertaa pahoitin mieleni erityisesti vertailusta muihin PT:ni asiakkaisiin. Sain läksytystä nimenomaan tuosta suunnittelemattomuudesta, josta siis huonot ruokatavat (ja hidas painonpudotus) seuraavat. PT kertoi lukuisista muista asiakkaistaan, joilla on paljon haastavampia elämäntilanteita, ja silti hekin pystyvät suunnittelemaan (ja toteuttamaan) ruokailunsa ja liikkumisensa. Mun tilanteessa tän pitäisi olla lastenleikkiä.
Vaan ei ole. Enkä osannut edes sanoa syytä siihen. Mikä siinä muka on niin vaikeaa? Minun pitäisi olla viitseliäämpi. Tulosta ei tule, ellei sen eteen näe vaivaa. Tottahan se on. Joten mistä kiikastaa?!

Sulateltuani asiaa tässä nyt päivän verran, olen tajunnut, ettei suunnitelmallisuus missään asiassa ole oikein minun heiniäni.Musta on kiva suunnitella vaikkapa matkaa ja sen sisältöä, mutta mulla täytyy olla vapaus poiketa siitä. Lukemisiani en tykkää suunnitella ollenkaan - ja jos suunnittelen, niin usein se suunnitelma ei pidä paikkaansa. Suunnittelen toisinaan mitä laitan päälleni tilaisuuteen X, mutta usein sekään ei pidä sitten paikkaansa jne. Ei siis ihme, ettei ruokailun (johon mulla on muutenkin haastava suhde) suunnitelmallisuus toimi.

Kysymys kuuluukin, että onko mun nyt vain kasvettava aikuiseksi ja tehdä suunnitelmia ja opeteltava noudattamaan niitä?
Vai haenko jonkun muun toimintamallin?

Perjantaipuntari 18

Ja katso, pieni muutos auttoi ja paino löysi jälleen laskusuuntansa. Olo on parempi.
Oletteko muut huomanneet, että kun fyysisesti voi hyvin (ei turvota, ei ole kipeänä ym.), niin itsetuntokin kasvaa? Kesällä minua tuijotti peilistä lösähtänyt, hikilimainen punakka eukko. Nyt sieltä tuijottaa nainen, jolla alkaa näkyä vyötärö, jolla on kiva peppu ja joka hymyilee paljon. Jännä ilmiö!

Paino: 86,5kg (-500g)
Vyötärö: 101cm (-1cm)

Jes! Nyt on taas tekemisen meininkiä ilmassa!

Perjantaipuntari 17

Sitten viime perjantain paino nousi huippuunsa (tiistaina peräti 88,4kg), mutta nyt on tultu rytinällä alas. Menkat alkoivat, Unicafe:n lounaat jäi ja nesteet pääsivät liikkeelle.
Niinpä...

Paino: 87kg (-1kg)
Vyötärö: 102cm (0cm)

Tästä on taas parempi mieli jatkaa...

Yrityksiä ja selityksiä

Toisinaan tähän laihduttamiseen väsyy. Ei tahdo jaksaa sitä ainaista ruokien kyttäämistä, suunnittelua, tutkimista ja vielä selittämistä. Selityksiä joutuu antamaan ystäville ja tuttaville; mitä syön, miksi syön, miksi en voi syödä... Hyväähän moni tarkoittaa, mutta toisinaan selitys"vaatimukset" ja neuvomiset vain ärsyttävät.


Painoni on taas ollut nousujohteista. Vilpittömästi olen kuitenkin ollut siitä hämmennyksissäni; olen treenannut paljon ja syömisrytmikin on taas järkevä ja herkuttelu vähissä. 
Syy selvisi, kun yhdessä trainerin kanssa tutkailimme asiaa. Yksi syy on lisääntynyt treeni, joka kerää nestettä.
Isompi syy onkin yllättäen Unicafe:n sapuskat. Yliopistoruokalan lounas on nyt kuulunut ruokavaliooni kahden viikon ajan ja vaikka olen koittanut valita vähäkalorisen (mutta makuuni sopivan) vaihtoehdon, on paino ollut juurikin viimeiset kaksi viikkoa nousussa. Unicafe:n lounaiden ravintoarvot ovat varsin huonot, luultavasti siksi, että saadaan hinnat pysymään kurissa. Kastikkeissa on paljon rasvaa, ja vehnäpitoisuudesta kertoo korkeat hiilariarvot. Ilmankos myös ilmavaivoja on ollut tavallista enemmän!
Nyt sitten siirrytään eväslinjalle. Lisäksi treenimäärää lisättiin ja ruokavaliossa muutenkin taas tiukempi kuri.

Yksi syy painonnousulle kuluneella viikolla oli myös kuukautiset, jotka alkoivatkin sitten eilen. Kivun määrä on viime aikoina ollut lisääntymään päin. En tiedä, mistä moinen voisi johtua. Viime syksynä laitatin kuparikierukan, ja olen ollut siihen tyytyväinen. Voikohan se aiheuttaa muutoksia näin viiveellä?

Tunnustan, että välillä tämä väsyttää pahasti. Vaikka kuinka koitat kaikkesi tehdä, niin tulosta syntyy hitaasti ja työläästi. Pitää koko ajan olla erityisesti ruoan suhteen tarkkana; fiksuksi luulemani valinnat (kuten tuo yliopistoruokalan lounas) eivät aina olekaan fiksuja. 

Jostakin syystä tekstiin lipsahti valkoinen taustaväri, enkä tiedä mistä sen saisi muuttumaan normaaliksi. Ehdotuksia?

Perjantaipuntari 16

Tämän viikon tulos vituttaa. Näin suoraan sanoen. Pahoittelen kielenkäyttöäni.

Paino: 88kg (+1,1kg)
Vyötärö: 102cm (+1cm)

Mitä hemmettiä?? Olen tällä viikolla tosiaan palannut arkeen ja hyvään rytmiin kaikin puolin. Kolmesti olen käynyt salilla ja ruokailutkin ovat sujuneet ok.

Nesteitä? Ehkä jotain sellaista...

edit: Huomasin, että mulla oli lipsahtanut väärä paino tähän, sivupalkkiin ja edelliseen perjantaipuntariin. Vaikka kuinka toivon, niin painoni ei ala vielä numerolla 7...

Perjantaipuntari 15

Mitään maata järisyttäviä muutoksia ei ole tapahtunut. Ihan luonnollista sinänsä, kun syömisissä ja liikkumisissa olisi runsaastikin parantamisen varaa. Ei auta itku markkinoilla.

Paino: 86,9 (-100g)
Vyötärö: 101cm (0cm)

Ees päin vaan...

Oi arki, tule jo!

Lomahan on ihanaa aikaa. Sitä odotetaan monta kuukautta ja surraan, kun se loppuu niin lyhyeen.
Minulla tuntuu olevan nyt päinvastoin. Opiskelijana minulla oli pitkä kesäloma ja ensi viikolla alkaa taas opinnot - elämälle kiitos!
Loma on ollut todella haastavaa aikaa. Kun rutiini on puuttunut, niin hyvin keväällä alkaneesta rytmistä on ollut vaikea pitää kiinni. En ollut sisäistänyt muutosta tarpeeksi hyvin ja näin lomasta muodostui koetus. Onneksi ei ole kamalasti tullut takapakkia, mutta jumissa ollaan hienosti.

Lomallahan on tarkoitus ottaa rennosti. Mieskin, joka noin muuten on tukenut hyvin, suhtautuu lomaan "älä pingota" -asenteella. "Kai sitä nyt lomalla saa herkutella...". Saahan sitä, jos osaisi pitää kohtuuden. Mutta kun minä en osaa. Ja jos minä pingotan, mies ahdistuu ja sitten minä ahdistun kun mies ahdistuu - ja luovutan. Niin. Kai sitä nyt lomalla saa herkutella.
Isoin kynnys onkin opetella lomailemaan niin, että herkuttelu on rentoa mutta samalla järkevää. Eihän loma voi olla tekosyy sikailuun!

Tarvitseeko kaiken herkuttelun olla epäterveellistä ja lihottavaa? Minun kohdallani tarvitsee. Tunnen yhä pientä tarvetta silmien pyörittelyyn, kun laihduttajille tarjotaan ihanana herkkuna jotakin dipattua porkkanaa. Eih! Minä kyllä pidän porkkanasta, mutta se ei voita vaikkapa herkullisia perunalastuja. Kevyt sorbetti on myös hyvää, mutta kunnon kermakinuskijäätelö vasta viekin jalat alta. Minulle siis se "ah nauti porkkanasta" -systeemi ei toimi.
Haasteenani onkin siis herkutella niillä aidoilla herkuilla kohtuudella. Ei tarvitse tempaista koko sipsipussia tai jäätelöpakettia. Ensimmäinen puraisu on usein se paras ja muut vain pientä ekstraa.

Rutiinien puute on myös jättänyt liikkumisen vähemmälle. Minä olen perheessäni ainoa aikuinen, joka harrastaa liikuntaa. Lapsen kanssa en ole keksinyt yhteistä ei-ohjattua -liikuntaharrastusta. En pyöräile eikä lapsi viihdy lenkillä. En potki palloa 15 minuuttia pidempään ja uimahallit ahdistavat (kesällä uimme kyllä yhdessä).
Näinpä siis lomalla oli huomattavasti mukavampaa jäädä miehen kainaloon, kun lähteä lenkille tai salille. Uskon, että tähän tulee taas muutos, kun opiskelu alkaa. Koulumatkani varrella on vakkarikuntosalini, joten siinä ohella käynnit taas rutinoituvat.
Mies on hiljalleen kyllä lämpeämässä liikunnalle, mutta työtä (so. hienovaraista painostusta) se vielä vaatii...

Joten jospa tämä tästä taas, kun syyskuu saapuu.

Perjantaipuntari 14

Mitat ovat oikeastikin perjantailta, eli eilisaamulta. Vasta tänään ehdinne kuitenkin nyt bloggaamaan.

Paino: 87kg (0g)
Vyötärö: 101cm (-2cm)

Sitkeässä istuu nyt tuo paino, vaan vyötärömitan pienentyminen piristää. Sehän se itseasiassa tärkein on. Viis siitä mitä painan, mutta senttimitat on ne, jotka näkyvät peilistäkin parhaiten.

Perjantaipuntari 13

Tervehdys pitkästä aikaa!

Viime perjantaipuntari jäi ikään kuin vahingossa välistä. En enää edes muista sitä lukua, joten mitäpä siitä.
Nyt on lomat lusittu ja Venuskin herää aktiivisempaan blogittamiseen. Kiitos kaikkien kärsivällisyydestä kesän aikana.

Tänään vaaka siis näytti täsmälleen samaa lukua kuin kaksi viikkoa sitten.

Paino: 87kg (0g)
Vyötärö: 103cm (+1cm)

En ole huolissani, sillä taas on naisille kuukausittain tuttu vaiva menossa. Olo on turvonnut ja se myös näkyy.

Lomalta on päästy jo arkiruotuun. Tällä viikolla olen heilunut jo kolmesti salilla!

Perjantaipuntari 12

Perjantaipuntari on täällä taas. Viime perjantainahan ei tullut punnittua, vaan lähinnä toivottua vain parasta.

On se kumma homma, kun melkein toivoo loman loppuvan, jotta pääsisi takaisin rytmiin. Minulla sujuu hyvin niin kauan kun ollaan kotona, mutta reissussa ollessa... Noh... Avautunen siitä lisää myöhemmin.
Nyt iloitsen siitä, että paino on sentään laskusuuntainen.

Paino: 87kg (-2,1kg)
Vyötärö: 102cm (-2cm)

Ihan ok kahden viikon saldoksi, josta osa on kulunut lomalla. Loma tosin jatkuu vielä. Maanantaina taas uuteen reissuun, mutta perjantaipuntari on vuorossa kyllä ajallaan.
Kunhan nämä reissut ovat ohitse, niin palaan taas aktiivisemmin kirjoittelemaan. Asiaa ja avautumista on paljon...

Reissuun lompsis!

Kiitos kaikille tsempityksistä. Ne merkkaavat kyllä paljon. En ole koskaan ollut ns. ryhmälaihduttaja (tyyliin Painonvartijat - sitäkin on kokeiltu), sillä minua ahdistaa se meininki vieraiden ihmisten kanssa. Netti onkin näemmä asia erikseen. Olen täällä koneen ääressä "piilossa", mutta saan silti ryhmälaihduttamisen edut. Toivon, että minusta on ollut vastaavaa iloa muillekin.
Lisäksi huomasin, että uusia lukijoita on pukannut kuin sieniä sateella. Mistä teitä oikein tulee? Tervetuloa matkaan joka tapauksessa! Toivottavasti pysytte mukana tässä vuoristoradassa.

Lähden tosiaan reissuun huomenna ja palaan koneen äärelle keskiviikkona. Keskiviikkona onkin heti treenit PT:n kanssa. Lupaan raportoida siitä kuinka kävi... Sovittua tavoitetta, 81kg, en saavuta millään ilveellä. Tämä loma on mennyt laihduttamisen ja liikunnan osalta niin päin persettä, että olen lähinnä kiitollinen jos pystyn ylläpitämään ennen lomaa saavutetut tulokset.
Olitte siinä mielessä oikeassa, että nopeasti tullut painonnousu myös lähti nopeasti. Viime perjantaina alkoi myös menkat, joka tottakai lisäsi sitä painonnousua vaikka sitä en aamulla tiennyt. Joka tapauksessa kolme kiloa siitä on jo tiputettu ja tänä aamuna vaaka näytti 86,1kg. Olo oli vähän parempi.

Tällaisia turinoi Venus tänään. Tällä viikolla ei siis ole luvassa Perjantaipuntaria, joten virallinen mittaustulos jää tällä viikolla väliin. Ensi perjantaina sitten taas puntaroidaan.

Perjantaipuntari 11

Voisin ampua itseni!!
Perheemme kesäloma alkoi ja sitä on nyt sitten juhlittu rankasti. Ollaan syöty ja ollaan juotu. (Ilmankos minua ei ole täällä näkynytkään...) Tiesin toki, että paino tulee nousemaan. Mutta että NÄIN paljon. Olisipa siitä isoin osa vain turvotusta, joka lähtee pois kun tästä nyt todellakin ryhdistäydytään ja ollaan ihmisiksi eikä sioiksi.

Paino: 89,1lg (+4kg!!!!)
Vyötärö: 104cm (+4cm)

Olo on tasan tuon mukainen. Turvonnut, tukala ja nihkeä. Rakastan kyllä hellettäkin, mutta nyt sekin lähinnä vituttaa.

Elokuun alkuun 81kg?? Dream on...
Kunhan näistäkin pääsisi.

Perjantaipuntari 10

Kymmenes perjantaipuntari jo! Kylläpä aika vierähtää ja ihan kivoin tuloksin. Tolkutan jatkuvasti itselleni, että nämä ovat olleet erinomaisia tuloksia. Jos ylipainon kertyminen on kestänyt vuosia, niin ei se kaikki voi parissa kuukaudessa lähteä.
Perheessämme on tänään viimeinen työpäivä ennen neljän viikon lomaa. Joten seuraavat viikot ovat haasteellisia. Tavoitteenanihan oli painaa 85kg loman alkuun mennessä, eikä paljosta puuttunutkaan...

Paino: 85,1kg (-900g)
Vyötärö: 100cm (-0,5cm)

PT:ni antoi minulle tavoitteeksi painaa elokuun alkuun mennessä 81kg. Tavoite on kova. Katsotaan nyt... Mutta jotakin siellä päin sen pitäisi olla!

Treenimusaa + haaste

Tämä on kohtaloa! Ajattelin nimittäin juuri tänään lenkilläni, että minun pitäisi naputella juttua treenimusiikista. Ja kas vain, törmäsin samasta aiheesta juttuun Iltalehdessä.

Uutisen perusidea tuskin on kenellekään liikkuvalle uutinen. Musiikki vain pistää homman heilumaan ihan omalla tavallaan.
Minulla on tällä hetkellä käytössä Spotify, jota kuuntelen kännykällä treenatessani (eläköön kiinteä nettimaksu puhelinliittymässä!). Ja ajattelinkin esitellä Venuksen 100 treenibiisiä! Haastan samaan urakkaan muut blogiani lukevat, jotka kuuntelevat musiikkia treenatessaan! Otan vastaan myös suosituksia hyvästä treenimusasta.

Venuksen 100 treenibiisiä

Hevimeteli
Amorphis: Magic and Mayhem
Avantasia: The Toy Master
Avenged Sevenfold: Beast and the Harlot
Bruce Dickinson: Tattooed Millionaire
Children of Bodom: In Your Face
Children of Bodom: Hate Me!
Helloween: Dr. Stein
Iron Maiden: Run To The Hills
Judas Priest: You've Got Another Thing Comin'
Megadeth: Symphony Of Destruction

Metallica: Whiskey In The Jar
Nightwish: Wish I Had An Angel
Nightwish: Sacrament of Wilderness
Pantera: Cowboys from Hell
Sonata Arctica: Blank File
Stratovarius: S.O.S
Stratovarius: Kiss of Judas
The 69 Eyes: Framed In Blood
The 69 Eyes: Crashing High
Van Halen: Jump


Nu-metal / industrial
Disturbed: Down with The Sickness
Disturbed: Voices
Korn: Twisted Transistor
Linkin Park: In The End
Marilyn Manson: Rock Is Dead
Marilyn Manson: This Is The New Shit
Pain: End of the Line
Rammstein: Rein Raus
Rammstein: Sonne
Rob Zombie: Dragula


Rock:
Aerosmith: Rag Doll
Andrew W.K.: Party Hard
Andy McCoy: Strung Out
Billy Idol: Rebel Yell
Bon Jovi: Livin' On A Prayer
Bowling For Soup: 1985
D.A.D.: Bad Craziness
Def Leppard: Slang
Dire Straits: Walk of Life
Guns N' Roses: You Could Be Mine

Hanoi Rocks: Ice Cream Summer
Kingston Wall: I Feel Love
Lovex: Guardian Angel
Mötley Crüe (tai Sex Pistols): Anarchy In The U.K.
Peer Günt: Backseat
Queen: We Will Rock You
Skid Row: Youth Gone Wild
The Darkness: Is It Just Me?
The Offspring: Pretty Fly (For A White Guy)
ZZ Top: Legs


Pop:
22-Pistepirkko: (Just A) Little Bit More
A-Ha: Take On Me
Depeche Mode: Personal Jesus
Depeche Mode: Strangelove
Gwen Stefani: What Are You Waiting For
Lady Gaga: Bad Romance
Lady Gaga: Judas
Madonna: Ray of Light
Michael Jackson: Smooth Criminal
Michael Jackson: Bad

Nordman: Be Mig
Robbie Williams: Radio
Roxette: Sleeping In My Car
Roxette: Dangerous
Suede: Trash
Sunrise Avenue: Fairytale Gone Bad
t.A.T.u.: How Soon Is Now?
The Cure: Just Like Heaven
The Cure: Friday I'm In Love
U2: Mysterious Ways


Ysärihirvitykset:
Aqua: Dr. Jones
Basic Element: The Ride
Captain Jack: Captain Jack
Corona: Baby Baby
Culture Beat: Mr. Vain

DJ Bobo: Freedom
Eiffel 65: Blue
E-rotic: Max Don't Have Sex With Your Ex
Ice MC: It's A Rainy Day
Ice MC: Take Away The Colour
Leila K.: Electric
Scooter: How Much Is The Fish?
Scooter: Back In The U.K.
Snap!: Rhythm Is A Dancer
Waldo's People: U Drive Me Crazy

Konemusa:
Darude: Sandstorm
Fluke: Zion
Funker Vogt: Date of Expiration
Juno Reactor: Pistolero
Juno Reactor: Swamp Thing
Paul Oakenfold: Dread Rock
PPK: Resurrection
Prodigy: Smack My Bitch Up
Prodigy: Firestarter
Prodigy: Breathe

Sekalaiset:
ATB: 9 PM (Till I Come)
Beats and Styles: Dynamite
Franz Ferdinand: Take Me Out
Stray Cats: Rock This Town
The Baseballs: The Look


Suosituksia otetaan tosiaan vastaan. Biisilista ei ole koskaan liian laaja ja kaipaa aina uudistumista.

Perjantaipuntari 9

Tästäkö alkaa nyt se luvattu jumitusvaihe? Vai onko nyt kyseessä vain elimistön hätkähdys siitä, että löysän sairaslomaviikon jälkeen onkin taas palattu aika hyvin kuriin ja nuhteeseen?
Joka tapauksessa...

Paino: 86kg (-100g)
Vyötärö: 100,5 (-0,5cm)

Pienen pientä pudotusta, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Viime aikoina pudotukset ovatkin olleet isompia, joten tietyllä tapaa tämä on myös hyvä palautus maanpinnalle.

Toipumista, haaveita, toipumishaaveita

Eilen oli treenit personal trainerini kanssa. Tosin alunperin sovittu tunti kutistui puoleen tuntiin johtuen meidän molempien kalenterisekoilusta ja mun kunnosta. Tämä yskänperkele vielä vaivaa. PT:kin sanoi, että nyt nousee syke liian nopeasti ja ääni käheytyy. Olen siis vielä vähän toipilas.
Tämä viikko siis rauhallisesti vielä. Kävin maanantaina lenkillä (8km), eilen se minitreeni, tänään fysioterapia, torstaina rauhallinen lenkki ja perjantaina kevyt saliohjelma.
Liikunnan makuun pääseminen on taas palauttanut syömisetkin mukavasti ruotuun.

Oli mukavaa jutella PT:n kanssa edistymisestäni. Hän on ihana ihminen, joka sillä ryöpytyksellään sai minut vihdoin heräämään ja toimimaan. Tarvitsin verbaalisen selkäsaunan ja olen siitä nyt iloinen. Kohta alkaa olla ensimmäinen kymmenen kiloa pudotettu. Käsittämätöntä... En ole koskaan laihduttaessa onnistunut saamaan tällaista pudotusta. Paino on kyllä joissakin elämänvaiheissa laskenut, mutta ei koskaan terveellisin keinoin.

Puhuimme myös tavoitteista. Lähin tavoite on elokuun alku, milloin me tapaamme seuraavan kerran. Silloin minun pitäisi painaa n. 81 kiloa. Pyrin siihen vilpittömästi.
Kokonaistavoitteeni on painaa n. 65kg. Se on painoindeksin mukaan hiukan yläkantissa pituuteeni (160cm) nähden, mutta PT:n mukaan siinä vaiheessa ryhdytään sitten katsomaan enemmän kehon koostumusta eikä niinkään painoa. Jos rasvaprosenttini on alhainen, niin ei painolla ole sitten niin väliksi.
Sanoin, että haluaisin hoikan sporttisen vartalon. Esimerkkinä Satu Tuomisto (joskaan minulla ei ole niin isoja rintoja ja niitä saa hakea kuulemma muualta kuin kuntosalilta). Minulla ei ole juurikaan vyötäröä eikä takamustakaan, joten minulle pieni ylipaino ei sovi (kurvikkaille naisille sopii).

Hämmästyin, kun PT sanoikin, että tätä vauhtia olen joulukuussa ihan eri näköinen ja että olen tosi pienikokoinen. Pienikokoinen?? Olen aina pitänyt itseäni kyllä lyhyenä, mutta en pienikokoisena. Ajatus on pelottavan hämmentävä. Ikään kuin olisi matkalla tapaamaan vierasta ihmistä, joka on kuitenkin jollakin tapaa tuttu vuosien takaa.
Olen hoikimmillani painanut 70 kiloa. Eihän siitä isoa eroa ole tavoitteena olevaan 65 kiloon, mutta toivoakseni vartaloni koostumus on erilainen. Tuolloin 70-kiloisena vietin melkoisen railakasta, alkoholinhuuruista elämää.

Huomaan jo nyt, että kilot eivät kerro kaikkea. Kolme vuotta sitten kun menin naimisiin, painoin n. 84kg (sitä hoikempana mieheni ei ole muuten minua nähnytkään). Nyt painan n. 86kg, mutta silti muutamat kolmen vuoden takaiset vaatteet ovat minulle, jolleivat ihan isoja, niin ainakin löysähköjä.

Suurin tuntemus on oikeastaan tällä hetkellä (jos ei sairastelun vuoksi koettua turhautumista lasketa) hämmennys. Olo on kuin matkailijalla, joka on saapunut tyystin erilaiseen maahan.
Nähtävää ja koettavaa on paljon.

Perjantaipuntari 8

Takana on juhannus. Helleviikko. Sairasteluviikko. Ei-ihan-niin-ruodussa -viikko. Liikkumaton viikko. Tänään-alkoi-menkat-päivä.
Ja silti...

Paino: 86,1kg (0g)
Vyötärö: 101cm (-1cm)

Odotin vähintään +1kg ja se olisi ollut vielä kohtuullistakin. En olisi huolestunut siitä ja valmensinkin itseäni siihen etukäteen. Joten sentin katoaminen vyötäröltä on ällistyttävää. Olen kyllä varmaan hikoillut sen pois tämän helteen kanssa (josta nautin yhä). Se, ettei paino tippunut, on myös positiivinen yllätys.

Niiskuttaminen on jo lähes ohitse ja yskääkin enää vain vähän. Kaikkein pahimmillaan se on aamulla herätessä. Joten jos ei ihmeitä tapahdu, niin maanantaina menen kyllä lenkille. Katsotaan mitä se tekee ololle. Kaipaan jo niin paljon ruotuun pääsemistä! Liikunta on mulle näemmä se kehys, joka auttaa pitämään syömisetkin kohtuudessa. Kun liikunta jää pois, niin huomaamattani valun jonkinlaiseen välinpitämättömään löperyystilaan. Ärsyttävää!
Liikunta ei siis ehkä sinänsä laihduta, mutta liikunnan vaikutus laihduttaa. Näin siis minulla ainakin.

Treenitaukoa

Juhannus oli ja meni. Hengissä selvittiin ja oli oikein hilpeää. En tiedä kyllä olivatko naapurit samaa mieltä... Valituksia ei ainakaan tullut, joten ehkä olivat viisaasti paenneet jonnekin korpeen.

Vaan flunssan pukkasi sitten! Prkl. Niinpä täällä on sängynpohjalla podettu ensin krapulaa ja nyt on sitten treenit muuten vaan jäissä flunssan vuoksi. Parantelen mieluummin nyt näin heti kunnolla enkä pyrikään menemään liian aikaisin salille tai edes lenkille.

Olen kuitenkin ihan tyytyväinen siihen, että juhannukselta ei putki jäänyt päälle. En tarkoita alkoholia, vaan herkuttelua ylipäätään. Koitan pysyä nyt nuhteessa näin sairastellessakin. Flunssa ei ole syy mättää mitä tahansa suuhunsa. Minä kun olen siitä harvinainen yksilö, että edes oksennustauti ei vie ruokahaluani. Kyllä tälle tytölle maistuu!

Joten vatsalihakset ovat täällä tehneet töitä yskiessä ja niistäessä. Koitan ajatella, että pirteämpi olo tulee kunhan tervehdyn. Nyt nimittäin joku liikunta tai laihduttaminen on niin evvk...

Perjantaipuntari 7

Ällistely jatkuu. Tämä näyttää oikeasti nyt sitä, että NYT ne läskit lähtevät.
Olen laihduttanut (tai siis "laihduttanut") koko tämän vuoden. Keväällä paino nousi ja laski vuoroin. Liikuttiin muutaman sadan gramman muutoksissa. Silloin ajattelin, että täytyy kauheasti tiukistella, jotta paino laskisi edes 500g viikossa.
Nyt paino on taas tippunut yli kilon, enkä mielestäni ole tiukistellut yhtään. Mitä ihmettä??

Paino: 86,1kg (-1,4kg)
Vyötärö: 102cm (0cm)

Milloin jumi tulee? En tietysti toivo sitä, mutta pakkohan siihen on varustautua. Tämä tuntuu nyt petollisen helpolta...